Kiitos.

Eilisen ahdingon ja itseinhon jälkeen, kun tänään kuulin viimeisen tunnin jälkeen sanan "Kiitos" teki mieli hyppiä ilosta ja itkeä. Yhdellä sanalla ja hymyllä oli niin parantava vaikutus, että koin ehkä jopa riittävänikin, sillä työpanoksella mihin itse pystyn. Se on huimaa kuinka paljon se tekee kun saa varmistuksen sille, että on tarpeeksi. Ettei tarvitse sättiä itseään ja miettiä kuinka joku muu varmasti osaisi paremmin.

epäruno #1

sijaisuudet on hankalia
koska sijaistaminen on pätkätyötä
ja jokainen sijaistus antaa mahdollisuuden loistaa

mutta en osaa loistaa
osaan vain tehdä töitä arkirytmillä
olla epävarma ja hapuileva
kunnes olen totuttautunut ympäristöön ja ihmisiin

mutta kun saat kolmen päivän sijaisuuden uudessa paikassa
ja sinun pitäisi loistaa,
jotta saatat saada lisää töitä, samasta paikasta
tai jotta tieto sinusta, kiirisi muiden korviin

siihen en vain kykene